Hiphei, asuntojen hinnat nousevat?

Minua on huvittanut viimeisen kahden vuoden aikana useastikin keskustelu aiheesta ”koska asuntojen hinnat lähtevät nousuun?” Totta, asuntojen hinnat kasvukeskuksissa ovat nousseet tasaisen varmasti vuosikymmenien saatossa tässä maassa. Huvituksen elementti tässä keskusteluaiheessa on se, että monella on selkeä odotusarvo markkinan piristymisen näkyvän heti hintanousuina. Kuulin viime vuonna yli 30 vuotta kiinteistönvälittäjänä toimineelta, ettei Suomen asuntomarkkina ole ottanut näin kovaa syöksykierrettä sitten 1990-luvun laman. Tiedä häntä pitääkö tuo paikkaansa missä määrin, mutta tiettyjen faktojen valossa, kyseinen tyyppi on oikeassa.

Alamme asiantuntijoiden ja median olisi mielestäni kannattanut enemmänkin puhua asuntomarkkinan palautumisesta tai vaikkapa normalisoitumisesta tilanteeseen, jossa kaupankäynti alkaa olemaan helpompaa. Myynti voi kestää hetken, mutta kodista tehdään lopulta kauppa. Kun kaupan nähdään käyvän, voidaan pikkuhiljaa, jossain vaiheessa avata keskustelua siitä, että pitäisikö velatonta myyntihintaa hieman nostaa.

Aina on kuitenkin jotain positiivista mitä sanoa! Hintojen lasku ei ole ollut niin aggressiivista isossa kuvassa kuin lamavuosina. Kyllä, hinnat ovat tulleet mikrosijainneissa alas kuin kivi taivaalta, mutta on tärkeää tarkastella markkinaa kokonaisuutena, eikä yksittäisen alueen vinkkelistä. On myös syytä muistaa, että tämän päivän hintoja verrataan, virheellisesti, yhdestä kovimmista hintaralleista mitä maamme asuntomarkkinassa on toistaiseksi nähty. Kun asuntojen hintoja katsotaan pitkällä aikavälillä, vuosikymmeniä siis, huomataan kuvaajan olevan loppupeleissä suht tylsä, harvoin kovia nousuja kokeva. Myös pitkään ennen koronan aiheuttamaa hintarallia lainatun rahan arvo oli nolla, joka ei ole normaalia taloudessa.

Usein taloudessa nousua seuraa lasku. Näin kävi Suomessa 1990-luvun kasinotalouden jälkeen kuin myös Yhdysvalloissa vuonna 2007, kun asuntomarkkinan romahduksesta lähti leviämään surullisen kuuluisa finanssikriisi. Tuliko kenellekään lopulta suurena yllätyksenä, että ilmaisen lainarahan vauhdittama hintaralli päättyi nousukiidon katkeamiseen? Mania usein enteilee laskua ja niin kävi tässäkin tapauksessa, kun hintakehitys kääntyi negan puolelle alkusyksystä 2022. En tietoisesti lisää tähän 2000-luvun lopussa päätään nostanutta asuntosijoitusbuumia laskun vauhdittajaksi, sillä eihän tätä kukaan jaksaisi lukea! Mutta se vaikutti hintojen laskuun, alueellisesti paljonkin.

Lisää tavaraa plussa -sarakkeeseen! Rakentamisen hiipuminen ja lopulta suoraksi viivaksi kääntynyt pulssikäyrä saattaa aiheuttaa käytettyjen asuntojen hintojen nousua tulevina vuosina.

Fakta #1: Muuttoliike suuriin kasvukeskuksiin ei ole pienentynyt, puhumattakaan hävinnyt. Johtopäätös: Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Vaasa, Kuopio jne. ovat kasvukeskuksia, joihin ihmiset suuntaavat rakentamaan omaa elämäänsä, opiskelemaan, tekemään työtä tai parinvalinnan johdattamana.

Fakta #2: Uusia aloituksia rakentamisessa on tehty vaarallisen vähän viimeisen kolmen vuoden aikana, eikä talojen rakentaminen ole sellaista, jota voidaan isolla massalla tehdä sormea napsauttamalla.

Johtopäätös: Muuttoliikkeen mukana tulleet tyypit tarvitsevat katon pään päälle ja koska uusia koteja ei olla tehty, käytetyistä asunnoista aletaan käymään kovempaa kauppaa.

Hypoteettinen lopputulos skenaariolle: kasvava kysyntä ylittää tarjonnan määrän, jolloin käytettyjen asuntojen hinnat tulevat nousemaan tulevien vuosien saatossa isoissa kasvukeskuksissa. On myös mahdollista, että vuokramarkkina ottaa tästä asuntopulasta kimmokkeen, jonka seurauksena myös vuokra-asuminen nostaa suosiotaan.

Jotta asuntojen hinnat nousisivat, vaatii se aika monen muuttujan ja joskus myös tähtien olevan linjassa. Yksittäisen suomalaisen nettovarallisuuden pitäisi olla n. 15 000 €:n paremmalla puolella, vakituinen työ, josta saa riittävästi tuloja, usko huomiseen sekä se kuuluisa naapurin Markku, joka uskalsi ostaa asunnon ja kertoo siitä kaikille (kyllä, me olemme laumaeläimiä). Kodin on oltava sellainen, jossa ei ole isoa korjausvelkaa tulossa. Talouden olisi oltava sellaisessa tikissä, ettei näköpiirissä olisi isoa aallokkoa ja korkoympäristö sellainen, jossa lainanlyhennyksen ja vastikkeiden maksun jälkeen voisi siltikin käydä Flow -festareilla pyörimässä kavereiden kanssa.

Tämän artikkelin ollessa vielä ruuvipenkin välissä Tilastokeskus raportoi elokuussa tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisten luottamuksen talouteen ja niihin ”parempiin aikoihin” olevan todella alhaalla.

Kauppalehti myös uutisoi tänään 29.8.2025 Suomen olevan virallisesti taantumassa. Mikä olikaan taantuman virallinen määritelmä? Taantuman voidaan sanoa olevan yllämme, kun talous on supistunut kaksi vuosineljännestä peräkkäin. Talouden kasvua mitataan hyvin usein bruttokansantuottella ja bruttokansantuote mitataan yhteenlaskemalla kaikki maan rajojen sisällä tuotetut palvelut ja tuotteet määrätyn ajanjakson aikana.

Käy lukemassa tuore juttu Kauppalehden sivuilta tästä

Asuntojen hinnat tulevat nousemaan, se on varmaa. Ennen sitä tämä kiinteistönvälittäjä kuitenkin keskustelisi enemmän markkinan stabiiliudesta. Selvästi havaittava nousutrendi hinnoissa on toistaiseksi liian aikainen keskusteluaihe.

Toivon, että olen väärässä! Sillä jos olen väärässä, taloudessa todennäköisesti menee paremmin ja asuntomarkkina on alkanut palautumaan.